Henkilöstöpolitiikan sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä näkökohtia:
- Työsuhteiden laatu (määräaikaisten ja vakinaisten työsuhteiden osuudet)
- Tasa-arvoinen palkkaus sukupuolten välillä
- Vähemmistöryhmiin kuuluvien ja vajaakuntoisten palkkaaminen
- Yhteisesti henkilöstön ja johdon kesken sovitut työskentelyn pelisäännöt (esim. työaika, etätyö, joustot ja liukumat, ylityöt, lomat, ym.)
- Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukeminen
- Irtisanomiskäytännöt (yhteinen käsittely, uuden työpaikan etsimisen tuki, ym.)
- Säännölliset ja dokumentoidut kehityskeskustelut (mm. yhteinen työn arviointi esimiehen ja alaisen välillä, työn

Työn suunnittelun kannalta keskeisiä henkilöstön hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ovat mm.:
- Työhön ohjaus ja perehdytys
- Työn mitoitus, vaihtelevuus, sopivat haasteet, ylitöiden hallinta, lomat, ym.
- Mahdollisuudet vaihtelevien työ- ja opetusmenetelmien käyttöön
- Opetusryhmien koot ja tilojen riittävä koko
- Työntekijän terveydentila, elämäntilanne, ym.
- Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa oman työn määrään, sisältöön, työtahtiin ja työtapoihin
- Mahdollisuudet keskustella esimiehen ja kollegojen kanssa mahdollista ongelmista, työnjaosta, työkäytäntöjen kehittämisestä ym.

Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallinen työskentelykulttuuri
- Vuorovaikutus, yhteistoiminnallisuus ja osallistuminen ovat sosiaalisen kestävyyden ydinsisältöä.
- Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin kannalta oleellisia ovat toimivat ja luottamukselliset lasten/nuorten ja aikuisten väliset ja keskinäiset vuorovaikutussuhteet, yksilöiden kiinnittyminen yhteisöön ja ryhmään sekä osallistumisen ja sosiaalisen tuen mahdollisuudet. Oppilaiden emotionaalinen hyvinvointi ja oppimistulokset ovat myös vahvassa yhteydessä toisiinsa (mm. Stakes, Kouluhyvinvointi 2002, Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille).
- Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat kestävän kehityksen kasvatuksen kulmakivi.
- Luottamus omiin kykyihin ja taitoihin vaikuttaa ovat olennaisia kasvatettaessa vastuullisia kansalaisia.
- Ne antavat yksilölle tunteen siitä, että hänen teoillaan ja toiminnallaan on merkitystä (”voimaantuminen”).
- Ihminen, joka luottaa omiin kykyihinsä toimia, käyttäytyy vastuullisesti paljon todennäköisemmin kuin ihminen, joka tuntee itsensä voimattomaksi. Tämä luottamus vahvistuu ympäröivässä yhteisössä toimimalla. Henkilöstön ja oppilaiden osallisuuden lisääminen on myös voimavara organisaation kehittämiseen. (Voimaantumisesta ks. esim. Hugerford & Volk, 1990, Changing learner behaviour through environmental education. Journal of Environmental Education 21: 3, 8-12.; Paloniemi Riikka & Koskinen Sanna, 2005, Ympäristövastuullinen osallistuminen oppimisprosessina. Terra 117: 1, 17-32.)

Yhdenvertaisuus ja konfliktien ehkäisy
- Demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi ovat osa suomalaisen yhteiskunnan ja myös oppilaitosten toiminnan arvoperustaa. Näitä arvoja tulee vaalia jokapäiväisessä koulutyössä niin henkilöstön kuin oppilaidenkin kesken. Arvojen toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi kiusaaminen on merkittävä lasten ja nuorten välittömän hyvinvoinnin ja koulutyytyväisyyden uhka.
- Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät syrjinnän, jonka perusteena on sukupuoli, etninen tai kansallinen alkuperä, ikä, kansalaisuus, uskonto, vakaumus, mielipide, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen, terveydentila, tai muun henkilöön liittyvä syy. Perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan oppilaalla tai opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Edellä mainitut lait määräävät myös, että koulutuksen järjestäjän on hyväksyttävä tai annettava oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lähde: Vaatimukset sosiaalisesti kestävälle työympäristölle kouluissa ja oppilaitoksissa
http://www.koulujaymparisto.fi/sos_keke_vaatimukset.pdf